MISTÄ SE TULEE?

Koivunmahlaa virtaa alueilla, joissa lämpötila laskee talvella selkeästi alle 0 Celsius-asteen, kuten Latviassa, Suomessa ja Venäjän pohjoisilla alueilla. Koivunmahlaa syntyy juurissa. Juuret imevät maasta vettä sekä mineraaleja ja niihin on varastoitunut myös edellisenä kesänä fotosynteesissä muodostuneet karbohydraatit (sokerit). Mineraalien, kuten kaliumin, magnesiumin ja kalsiumin lisäksi koivunmahla sisältää ainutlaatuisen seoksen aminohappoja (sitrulliini, glutamiini, glutamiinihappo, asparagiini, isoleusiini, fenyylialaniini), entsyymejä ja luonnollisia orgaanisia happoja (omenahappo, meripihkahappo, sitruunahappo ja fumaarihappo).

MILLOIN SE VIRTAA?

Koivunmahlan virtauksen laukaisee nopeat lämpötilan muutokset. Yölämpötilojen pitäisi laskea alle 0-asteen, mutta päivien pitäisi olla lämpimiä ja aurinkoisia. Koivu tunnistaa maaperän jäätymisen ja sulamisen ja käynnistää luonnollisten prosessien ketjun, joka johtaa mahlan virtaamiseen.

 Mahlan virtaus kestää ainoastaan viikosta kahteen viikkoon. Raikkaan vihreät lehtien silmut merkitsevät virtauksen loppuneen ja kevään alkaneen. Vuodenaika, joilloin koivupuut virtaavat mahlaa ja tarjoavat sitä ihmisille, on erilainen pohjoisilla leveyspiireillä. Se voi olla huhtikuun alku Latviassa tai Etelä-Suomessa tai toukokuu pohjoisimmilla alueilla lähempänä napapiiriä.